Propagandaa
AFI:ssa erinomaisiin mittasuhteisiin kasvaneen torstaisin pidettävän ilmatoimintaan liittyvän harjoittelun ja äärimmäisen pian julkaistavan Tanks DLCn innoittamana, päätin koskettaa pandoran lipasta ja esittää alla lyhyitä mietteitä ja ajatuksia liittyen Panssaritoimintaan ja sen kehittämiseen Arma finlandissa.
Aihe ei ole tietenkään uusi; (https://armafinland.fi/wiki/index.php/Vaunun_toiminta & https://armafinland.fi/wiki/index.php/V ... hist%C3%B6),
mutta vaunutoimintaan keskittyvän koulutuksen puuttuminen, ja sitä kautta kokonaisvaltaisen vaunuosaamisen kasvaminen, on enemmän kuin harmillinen ottaen huomioon kuinka paljon keskiverto-viikkopelissä tavataan mitä erinäisempiä tela- ja pyöräalustaisia panssaroituja ajoneuvoja. Peleissämme kohdataan niin kolmihenkisiä taistelupanssarivaunuja, toisinaan uintikykyisiä rynnäkköpanssarivaunuja kuin kaksihenkisiä kevyemmin aseistettuja miehistönkuljetuspanssarivaunuja.
Näitä vekottimia yhdistää tarve muodostaa mahdollisimman saumaton yhteistyö vaunumiehistön kesken: tähän tavoitteeseen meillä ei valitettavasti ole käytössä sitä perinteistä ja toimivaa metodia: 6 kuukautta saman peltipurkin sisällä ilman toivoa pakenemisesta. Siperia opettaa.
On hyvä pohjustaa omaa osaamattomuuttani ja näköalattomuuttani totemalla, että en ole aiheen asiantuntija tai voi väittää pystyväni luomaan täysin aukotonta pedagogista pohjaa jolla saadaan luotua uusille, ja vähän enemmän kokemusta omaaville, vaunumiehille eväitä millä pärjätä taistelun tiimellyksessä. Aikaisemmat kokemukseni vaunutoiminnan kouluttamisesta Armassa ovat jääneet kalustokurssi/Vaunumiehistön perustoiminta-tasolle, tästäkin on toki jo vuosia aikaa.
-End Propaganda feed
Lainauksia AFI Discordista (Thororin&Tuntematon)
Vaunuharjoitteluun liittyen
Vaunuhommissa on sama kuin melkein missä tahansa muussakin harjoittelussa; tarvitaan mielekästä toistoa, jonkin näköinen teoriapohja ja mielellään tekniikan parissa harjoittelua.
Jopa armassa vaunujen välillä on joitain pieniä nyansseja joita on hyvä hallita, erityisesti ampujilla on helevetinmoisesti asioita joita olisi "hienoa osata jos olisi aikaa loputtomasti". Hyvänä esimerkkinä vaikka T-72, jonka ammunnahallinta on kohtuu realistisesti mallinnettu RHSn toimesta!
Se että minkälaista harjoittelua kaivataan onkin se tärkein kysymys mielestäni, yhdellä 2-3 tunnin istunnolla ei kuitenkaan vielä ihmeitä tehdä.
Esimerkkejä koulutusaiheista:
- Kalustoharjoittelua (Ampumaharjoittelua liikkuvaan maaliin, ahtaissa paikoissa ajamista)
- Vaunumiehistön perustoiminta (Liikkuminen, kommunikointi vaunun sisällä, tulitoiminta, oman toiminnan suojaaminen)
- Puolijoukkueen tai Joukkueen yhteistoiminta (Liikkeen rytmitys, maalien osoittaminen, joukkueen sisäinen kommunikointi, Siipivaunu toiminta)
- Yhteistoiminta jalkaväen kanssa (Maalien osoittaminen, vaunutoiminnan riskit omalle jalkaväelle, kommunikointi, liikkeen rytmitys)
Luonnollisesti eri ajoneuvoluokilla on omat erityispiirteensä joita olisi hyvä jotenkin korostaa koulutuksen lomassa, taistelupanssarivaunun ja rynnäkköpanssarivaunun rooli ja kyky suorittaa annettuja tehtäviä vaihtelee villisti, kuljetuspanssarivaunuista puhumattakaan.
Näin tiivistäen, Vaunukoulutuksen voi siis jakaa useampaan osa-alueeseen, joista meille tärkein, perustaitojen opettelu ja ylläpito, keskittyy vaunuryhmän (Yksittäisen vaunun) toimintaan tehtävien eri vaiheissa, luonnollisesti keskittyen taistelutoiminnan tehokkuuden hiomiseen.Ite näin ulkopuolisena näkisin parhaan koulutus lopputuloksen tulevan sillä että yks kouluttaja per assetti
ei liity torstain touhuihin --- siis jos ois joku perus vaunu koulutus. Jossa siis opetetaan ihan perusteista lähtien. Mun mielestä paras olisi että olisi yksi kouluttaja yhtä vaunua kohtaa. Vaunussa olisi siis kuski, ampuja ja komentaja.
Näin kouluttaja pystyisi keskittymään kunnolla tämän yhden kokonaisuuden opettamiseen
Mielenkiintoisina kehittämiskohteina näenkin erityisesti ryhmille suoraan alistettujen kevyiden ajoneuvojen toiminnan kehittämisen, tulen ja liikeen hallinta raskaampien ajoneuvojen ollessa osana kevyempää osastoa ja niin edelleen.
Tuumasta toimeen! Eikun hetkinen...
Kuten yllä salakavalasti todettiin, tärkeää jatkon kannalta olisikin tietää minkälaista koulutusta lähtisimme työstämään ja mille on eniten kysyntää?
Otamma rohkeasti ja vähemmän rohkeasti vastaan inputtia ja kokemuksia joiden avulla asiaa voisi jatkokehittää.
Haasteitahan riittää enemmän kuin tarpeeksi, kouluttamisesta innostuneita ei varmasti ole riviksi asti, ja suomi-tuntematon-suomi sanakirjan käännöstyöt ovat tämän kirjoitushetkellä vielä pahasti kesken.
Dieselin käryä kaipaillen,
- Töhörin