VIESTIKETJU JOHTAMISESTA:
Käydään tässä viestiketjussa keskustelua kaikesta johtamiseen liittyvästä.
Johtaminen
Re: Johtaminen
JOHTAMISTYYLEJÄ
1. Yleistä eri tyyleistä:
Oikealla johtamistyylillä voi vaikuttaa merkittävästi tehtävien miellekkyyteen ja onnistumisen. Mutta mikä on oikea tapa johtaa?
Eri olosuhteet ja tilanteet vaativat erilaisia johtamistyylejä. Jokaisella eri tyylillä on hyvät ja huonot puolet. Ison pelaajamäärän tehtävissä saattaa samaan aikaan olla käytössä useita eri johtamistyylejä. Esimerkiksi joukkueenjohtajalta vaaditaan erilaista johtamista kuin partion johtajalta.
Kaikki johtamistyylit eivät sovellu kaikille pelaajille. Toisinaan tietyn tyylin hyvä tuntemuskaan ei välttämättä riitä, vaan myös pelaajan persoonallisuus ja muut pelaamiseen liittyvät taidot määrittävät sen, mikä johtamistyyli sopii hänelle parhaiten. Hyvän johtajan onkin tunnettava itsensä ja hyödynnettävä omia vahvuuksiaan ollessaan johtorooleissa.
2. Autoritäärinen tyyli:
Autoritäärisessä tyylissä johtaja pyrkii hallitsemaan alaistensa kaikkea toimintaa. Autoritäärinen johtaja ottaa päävastuun tehtävien suunnittelusta, sekä seuraa ja ohjaa niitä niiden toteutusvaiheessa mahdollisimman tarkasti. Asioiden mikromanagerointi on hyvin tyypillistä tässä tyylissä.
+ Tarjoaa mahdollisimman suuren hallinan johdettavasta organisaatiosta.
+ Toimii hyvin tilanteissa joissa alaisia on johdettava kädestä pitäen (esim. kun taistelukaaos on pahimmillaan).
+ Partionjohtajan rooleissa erityisen toimiva johtamistyyli silloin kun miehistö on kokematonta.
- Pyrkimällä hallitsemaan täydellisesti joukkojaan, johtajalta jää vähemmän aikaa taistelutilanteen luomien vaatimuksen hoitamiselle. Huomio kiinnittyy enemmän omaan joukkoon, kun viholliseen tai muuttuviin olosuhteisiin.
- Mikromanagerointi vie alaisilta pois mahdollisuuden toimia spontaanisti ja joustavasti, joka on monessa taistelutilanteessa menestyksen edellytys. Sillä on usein myös pelaajien viihtyvyyden kannalta negatiivinen vaikutus.
- Auroritääriset johtajat noudattavat usein ennalta-arvattavia kaavoja, tai he ovat hitaita muuttamaan omia taistelusuunnitelmiaan. Tämä voi olla TvT:ssä huonompi homma.
3. Laissez-Faire tyyli:
Laissez-Faire tyylissä päätäntävalta ja lupa toimia annetaan organisaatiossa alaisille, ja johtaja puuttuu heidän tekemisiin mahdollisimman vähän, tai ei lainkaan. Tässä johtamistyylissä organisaatio toimii alaisten suunnitelmien, tarpeiden ja toiminnan lähtökohdista käsin. Tyylille on ominaista että johtaja ei anna juuri lainkaan ohjausta alaisilleen.
+ Jos alaiset ovat erityisen päteviä ja olosuhteet ovat suotuisat, toiminnan vapaus voi johtaa erittäin hyviin lopputuloksiin tehtävien ja tavoitteiden toteuttamisessa.
+ Jos joukolla on suuri energiapotentiaali ja se on suunnattu oikealla tavalla, sen vapaaksi päästäminen voi aiheuttaa suurta tuhoa vihollisen keskuudessa.
+ Toiminnan vapauden ja päätösvallan delegointi voi voimaannuttaa erityisesti alijohtajia, jolloin he pääsevät valjastamaan oman potentiaalinsa toimimalla oman osaamisensa huipulla.
- Joukkojen hallitsemattomuus voi johtaa toimintaan, jolla ei ole suuntaa tai päämäärää. Sotilastoiminnassa päämäärät ovat erittäin keskeisessä asemassa.
- Vapauden ja vastuun antaminen epäpäteville alaisille johtaa lähes aina katastrofiin. Peleissä se johtaa mm. perseilyyn ja muuhun hallitsemattomaan häröilyyn. Tämä on monelle pelaajalle erittäin demoralisoivaa, sillä monet pelaavat ARMA:a juuri välttyäkseen näiltä kokemuksilta.
- Johtajan ohjauksen puute tarkoittaa sitä että alaiset eivät saa usein palautetta omasta toiminnastaan. Tämän johtamistyylin johtajalla ei ole välttämättä edes tarpeeksi tarkkaa kuvaa tehtävän tapahtumista, voidakseen antaa realistista palautetta alaisilleen.
4. Demokraattinen tyyli:
Demokraattisessa johtamisessa organisaation johtaja jakaa päätöksentekovaltaa ali-johtajilleen/alaisilleen. Tässä tyylissä pyritään toimimaan mahdollisimman tasa-arvoisesti päätöksiä tehdessä. Alaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteitään johtajalle, ja sitä myötä vaikuttaa esimerkiksi tehtävien lopullisiin suunnitelmiin.
+ Organisaation koko osaaminen on mahdollista saada käyttöön, mikäli esimerkiksi joukkueenjohtaja antaa kokeneille ryhmänjohtajille mahdollisuuden ilmaista omia näkemyksiään.
+ Mielipiteiden ja näkemyksien ilmaisemista rohkaiseva ilmapiiri voi kohottaa organisaation moraalia, ja synnyttää luovia suunnitelmia ja toimintamalleja tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
+ Taistelutilanteissa joukko ei todennäköisesti lamaannu, mikäli sen johtaja haavoittuu tai kuolee, sillä toiminta- ja päätäntävaltaa on jaettu tasapuolisesti. Esimerkiksi ryhmänjohtajan on helppo ottaa komento joukkueesta, jos hän on itse ollut vaikuttamassa taistelusuunnitelmaan.
- Päätöksenteko voi olla hidasta, jos kaikkien näkemykset ja mielipiteet huomioidaan tasa-arvoisesti. Päätöksenteon hitaus voi johtaa taistelutilanteissa tappioon.
- Jos organisaation roolijako on epäselvä, demokraattinen organisaatio ei yleensä toimi. Esimerkiksi jos johtaja ei käytä ylintä päätäntävaltaa asian mukaisesti, tai alijohtajat astuvat oman auktoriteettinsa yläpuolelle.
1. Yleistä eri tyyleistä:
Oikealla johtamistyylillä voi vaikuttaa merkittävästi tehtävien miellekkyyteen ja onnistumisen. Mutta mikä on oikea tapa johtaa?
Eri olosuhteet ja tilanteet vaativat erilaisia johtamistyylejä. Jokaisella eri tyylillä on hyvät ja huonot puolet. Ison pelaajamäärän tehtävissä saattaa samaan aikaan olla käytössä useita eri johtamistyylejä. Esimerkiksi joukkueenjohtajalta vaaditaan erilaista johtamista kuin partion johtajalta.
Kaikki johtamistyylit eivät sovellu kaikille pelaajille. Toisinaan tietyn tyylin hyvä tuntemuskaan ei välttämättä riitä, vaan myös pelaajan persoonallisuus ja muut pelaamiseen liittyvät taidot määrittävät sen, mikä johtamistyyli sopii hänelle parhaiten. Hyvän johtajan onkin tunnettava itsensä ja hyödynnettävä omia vahvuuksiaan ollessaan johtorooleissa.
2. Autoritäärinen tyyli:
Autoritäärisessä tyylissä johtaja pyrkii hallitsemaan alaistensa kaikkea toimintaa. Autoritäärinen johtaja ottaa päävastuun tehtävien suunnittelusta, sekä seuraa ja ohjaa niitä niiden toteutusvaiheessa mahdollisimman tarkasti. Asioiden mikromanagerointi on hyvin tyypillistä tässä tyylissä.
+ Tarjoaa mahdollisimman suuren hallinan johdettavasta organisaatiosta.
+ Toimii hyvin tilanteissa joissa alaisia on johdettava kädestä pitäen (esim. kun taistelukaaos on pahimmillaan).
+ Partionjohtajan rooleissa erityisen toimiva johtamistyyli silloin kun miehistö on kokematonta.
- Pyrkimällä hallitsemaan täydellisesti joukkojaan, johtajalta jää vähemmän aikaa taistelutilanteen luomien vaatimuksen hoitamiselle. Huomio kiinnittyy enemmän omaan joukkoon, kun viholliseen tai muuttuviin olosuhteisiin.
- Mikromanagerointi vie alaisilta pois mahdollisuuden toimia spontaanisti ja joustavasti, joka on monessa taistelutilanteessa menestyksen edellytys. Sillä on usein myös pelaajien viihtyvyyden kannalta negatiivinen vaikutus.
- Auroritääriset johtajat noudattavat usein ennalta-arvattavia kaavoja, tai he ovat hitaita muuttamaan omia taistelusuunnitelmiaan. Tämä voi olla TvT:ssä huonompi homma.
3. Laissez-Faire tyyli:
Laissez-Faire tyylissä päätäntävalta ja lupa toimia annetaan organisaatiossa alaisille, ja johtaja puuttuu heidän tekemisiin mahdollisimman vähän, tai ei lainkaan. Tässä johtamistyylissä organisaatio toimii alaisten suunnitelmien, tarpeiden ja toiminnan lähtökohdista käsin. Tyylille on ominaista että johtaja ei anna juuri lainkaan ohjausta alaisilleen.
+ Jos alaiset ovat erityisen päteviä ja olosuhteet ovat suotuisat, toiminnan vapaus voi johtaa erittäin hyviin lopputuloksiin tehtävien ja tavoitteiden toteuttamisessa.
+ Jos joukolla on suuri energiapotentiaali ja se on suunnattu oikealla tavalla, sen vapaaksi päästäminen voi aiheuttaa suurta tuhoa vihollisen keskuudessa.
+ Toiminnan vapauden ja päätösvallan delegointi voi voimaannuttaa erityisesti alijohtajia, jolloin he pääsevät valjastamaan oman potentiaalinsa toimimalla oman osaamisensa huipulla.
- Joukkojen hallitsemattomuus voi johtaa toimintaan, jolla ei ole suuntaa tai päämäärää. Sotilastoiminnassa päämäärät ovat erittäin keskeisessä asemassa.
- Vapauden ja vastuun antaminen epäpäteville alaisille johtaa lähes aina katastrofiin. Peleissä se johtaa mm. perseilyyn ja muuhun hallitsemattomaan häröilyyn. Tämä on monelle pelaajalle erittäin demoralisoivaa, sillä monet pelaavat ARMA:a juuri välttyäkseen näiltä kokemuksilta.
- Johtajan ohjauksen puute tarkoittaa sitä että alaiset eivät saa usein palautetta omasta toiminnastaan. Tämän johtamistyylin johtajalla ei ole välttämättä edes tarpeeksi tarkkaa kuvaa tehtävän tapahtumista, voidakseen antaa realistista palautetta alaisilleen.
4. Demokraattinen tyyli:
Demokraattisessa johtamisessa organisaation johtaja jakaa päätöksentekovaltaa ali-johtajilleen/alaisilleen. Tässä tyylissä pyritään toimimaan mahdollisimman tasa-arvoisesti päätöksiä tehdessä. Alaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteitään johtajalle, ja sitä myötä vaikuttaa esimerkiksi tehtävien lopullisiin suunnitelmiin.
+ Organisaation koko osaaminen on mahdollista saada käyttöön, mikäli esimerkiksi joukkueenjohtaja antaa kokeneille ryhmänjohtajille mahdollisuuden ilmaista omia näkemyksiään.
+ Mielipiteiden ja näkemyksien ilmaisemista rohkaiseva ilmapiiri voi kohottaa organisaation moraalia, ja synnyttää luovia suunnitelmia ja toimintamalleja tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
+ Taistelutilanteissa joukko ei todennäköisesti lamaannu, mikäli sen johtaja haavoittuu tai kuolee, sillä toiminta- ja päätäntävaltaa on jaettu tasapuolisesti. Esimerkiksi ryhmänjohtajan on helppo ottaa komento joukkueesta, jos hän on itse ollut vaikuttamassa taistelusuunnitelmaan.
- Päätöksenteko voi olla hidasta, jos kaikkien näkemykset ja mielipiteet huomioidaan tasa-arvoisesti. Päätöksenteon hitaus voi johtaa taistelutilanteissa tappioon.
- Jos organisaation roolijako on epäselvä, demokraattinen organisaatio ei yleensä toimi. Esimerkiksi jos johtaja ei käytä ylintä päätäntävaltaa asian mukaisesti, tai alijohtajat astuvat oman auktoriteettinsa yläpuolelle.
Johtamiskuviot...
Yritin löytää aiheeseen sopivaa threadia mutta ei löytynyt joten perustin uuden (jos löytyy niin siirtäkää sinne). Ajatuksena, että tässä voi keskustella kaikesta johtamiseen yleisesti liittyvästä.
Keskustelun avauksena: RJ:n infoähky.
Olen huomannut sellaista trendiä toimiessani RJ:nä, että monella TL:llä sekä JV -miehellä on tapana kertoa kaikki kokemansa ja näkemänsä RJ:lle. Taustalla on varmaankin hieno ajatus siitä, että RJ:llä olisi kaikki tarvittava tieto käytössään. Ongelmaksi muodostuu vain se, että RJ:lle tulee niin paljon tietoa, ettei enää pysty suodattamaan oleelliset tiedot massasta ja muodostamaan selkeätä tilannekuvaa. Samalla pää ja kanavat tukkeutuvat jolloin menee myös tärkeitä viestejä ohi. Tätä ajatellen olisin antamassa seuraavia neuvoja TL:ille ja ryhmässä toimiville JV-miehille:
1. Lue briiffi, tutustu suunnitelmaan sekä viholliseen, kuuntele RJ:n antamia ohjeita. - Tällä pystyy jo yksittäinen pelaaja päättelemään, että millä todennäköisyydellä tehtävän aikana tietyssä ilmansuunnassa nähty liike on vihollisen tai omien. Eli ei tarvitse koko ajan olla kyselemässä/ilmoittelemassa liikehavainnoista jotka 90% todennäköisyydellä ovat omia.
2. Ajattele ja Päättele itsenäisesti. - Eli jos äsken on sanottu, että klo 6:ssa on sekä omaa että vihollista sekaisin, niin se ei tarkoita sitä että kaikkia siellä olevaa pitää ampua. Vaihtoehtoisesti voi esim. pyytää oman TL:n tuomaan paikalle kiikarit ja vahvistamaan, että onko kyseessä omia vai vihollista.
3. Jokaisesta savusta tai liikehavainnosta ei tarvitse erikseen ilmoittaa RJ:lle. Ilmoita siitä TL:lle ja TL sitten päättää onko havainnosta hyötyä ilmoittaa eteenpäin. Toki jos uhka on vakava niin siitä voi ilmoittaa suoraan koko ryhmälle (esim. T-vaunu ajamassa ryhmän asemiin).
4. Jos haavoitut, niin RJ ei juuri sillä hetkellä yleensä pysty tilanteen eteen tekemään juuri mitään. Jos ryhmässä on medikki niin silloin TL hoitaa hänet paikalle. Jos medikit on joukkueessa niin paikkaa ensin itsesi/kaverisi ja ilmoita kun pahin tilanne on ohi että tarviit lisäpaikkausta.
5. Älä tuki ryhmäkanavaa pitkillä viestillä. Perusjuttu, mutta edelleen tulee tilanteita jossa joku kuvailee ryhmäradiossa kuusen tarkkuudella vihollisen sijaintia n. 1 min pituisessa lähetyksessä. Tämä palvelee hetkellisesti ko. partiota, mutta muut partiot kärsii eikä saa viestejä läpi. Harvoin tilanne myöskään kerralla selviä ilmoittamalla asiasta radioitse. Jos tilanne on tarpeeksi tärkeä on melkein parempaa pyytää RJ paikalle katsomaan itse (jos tilanne sen sallii).
En väitä, että nämä menisi itseltäni mitenkään täydellisesti ja aina löytyy parannettavaa. Mitä mieltä muut ovat? Koetteko, että RJ:lle yleensä tulee liikaa tai liian vähän tietoa? ...vai onko tilanne juuri se tyypillinen, että kun mitään ei tapahdu niin tulee liikaa tietoa ja sitten kun alkaa tapahtumaan niin sitten ei tule enää tietoa ollenkaan (kaikki vaan keskittyy ampumiseen)?
Keskustelun avauksena: RJ:n infoähky.
Olen huomannut sellaista trendiä toimiessani RJ:nä, että monella TL:llä sekä JV -miehellä on tapana kertoa kaikki kokemansa ja näkemänsä RJ:lle. Taustalla on varmaankin hieno ajatus siitä, että RJ:llä olisi kaikki tarvittava tieto käytössään. Ongelmaksi muodostuu vain se, että RJ:lle tulee niin paljon tietoa, ettei enää pysty suodattamaan oleelliset tiedot massasta ja muodostamaan selkeätä tilannekuvaa. Samalla pää ja kanavat tukkeutuvat jolloin menee myös tärkeitä viestejä ohi. Tätä ajatellen olisin antamassa seuraavia neuvoja TL:ille ja ryhmässä toimiville JV-miehille:
1. Lue briiffi, tutustu suunnitelmaan sekä viholliseen, kuuntele RJ:n antamia ohjeita. - Tällä pystyy jo yksittäinen pelaaja päättelemään, että millä todennäköisyydellä tehtävän aikana tietyssä ilmansuunnassa nähty liike on vihollisen tai omien. Eli ei tarvitse koko ajan olla kyselemässä/ilmoittelemassa liikehavainnoista jotka 90% todennäköisyydellä ovat omia.
2. Ajattele ja Päättele itsenäisesti. - Eli jos äsken on sanottu, että klo 6:ssa on sekä omaa että vihollista sekaisin, niin se ei tarkoita sitä että kaikkia siellä olevaa pitää ampua. Vaihtoehtoisesti voi esim. pyytää oman TL:n tuomaan paikalle kiikarit ja vahvistamaan, että onko kyseessä omia vai vihollista.
3. Jokaisesta savusta tai liikehavainnosta ei tarvitse erikseen ilmoittaa RJ:lle. Ilmoita siitä TL:lle ja TL sitten päättää onko havainnosta hyötyä ilmoittaa eteenpäin. Toki jos uhka on vakava niin siitä voi ilmoittaa suoraan koko ryhmälle (esim. T-vaunu ajamassa ryhmän asemiin).
4. Jos haavoitut, niin RJ ei juuri sillä hetkellä yleensä pysty tilanteen eteen tekemään juuri mitään. Jos ryhmässä on medikki niin silloin TL hoitaa hänet paikalle. Jos medikit on joukkueessa niin paikkaa ensin itsesi/kaverisi ja ilmoita kun pahin tilanne on ohi että tarviit lisäpaikkausta.
5. Älä tuki ryhmäkanavaa pitkillä viestillä. Perusjuttu, mutta edelleen tulee tilanteita jossa joku kuvailee ryhmäradiossa kuusen tarkkuudella vihollisen sijaintia n. 1 min pituisessa lähetyksessä. Tämä palvelee hetkellisesti ko. partiota, mutta muut partiot kärsii eikä saa viestejä läpi. Harvoin tilanne myöskään kerralla selviä ilmoittamalla asiasta radioitse. Jos tilanne on tarpeeksi tärkeä on melkein parempaa pyytää RJ paikalle katsomaan itse (jos tilanne sen sallii).
En väitä, että nämä menisi itseltäni mitenkään täydellisesti ja aina löytyy parannettavaa. Mitä mieltä muut ovat? Koetteko, että RJ:lle yleensä tulee liikaa tai liian vähän tietoa? ...vai onko tilanne juuri se tyypillinen, että kun mitään ei tapahdu niin tulee liikaa tietoa ja sitten kun alkaa tapahtumaan niin sitten ei tule enää tietoa ollenkaan (kaikki vaan keskittyy ampumiseen)?
"Vihollisen paras ase on oma krh" - Acidizer
Re: Johtamiskuviot...
Yleisesti ottaen mitä enemmän informaatiota tulee ryhmänjohtajalle, sitä enemmän se voi antaa tietoa ylöspäin. Itse kyllä tuppaan ilmaisemaan sitten kun verkossa on liikaa liikennettä. Fiilispohja on semmonen että meidän peleissä infoa kulkee aivan liian vähän.
"Kolme-neljä RJtä huutelee samaan aikaan jotain vitun 'broken arrowia' tukiverkkoon ihan Mel Gibsonina..." -Härö
-
=FU= J0ntt1_F1N
- Posts: 293
- Joined: 27 Jul 2013, 18:43
Re: Johtamiskuviot...
Itse huomannut monta kertaa tyyliksi sen, että RJ unohtaa jakaa tietoa alaspäin ryhmälle ja tästä seuraa epäselvyyttä mm. omien sijainnista eli heikentää tilannekuvaa. Kun RJ sitten kupsahtaa, on loppuryhmä aika hukassa aluksi, ellei ryhmän varajaohtajalla ole ollut pitkää kokoajan kuuntelulla.
Re: Johtamiskuviot...
Tiettyyn pisteeseen asti juuri noin. Mutta kun sitä tietoa tulee myös ylhäältä alaspäin ja sen perusteella pitäisi ryhmää johtaa, niin juuri sillä hetkellä vihreä savu etumaastossa ei ole prioriteettitieto etenkin jos briiffissä on sovittu että sellaisia jopa välillä heitetään merkinannoksi.ruoste wrote:Yleisesti ottaen mitä enemmän informaatiota tulee ryhmänjohtajalle, sitä enemmän se voi antaa tietoa ylöspäin. Itse kyllä tuppaan ilmaisemaan sitten kun verkossa on liikaa liikennettä. Fiilispohja on semmonen että meidän peleissä infoa kulkee aivan liian vähän.
Sanoisin, että olet oikeassa sen suhteen että tietoa liikkuu liian vähän. Mä haenkin tällä, että etenkin sitä oikeanlaista tietoa pitäisi saada välitetyä enemmän. Yleensä savu-, liike- ja äänihavainnoista ilmoitetaan tarkasti ja ajoissa niin kauan kun ei ole vielä tilanne päällä. Mutta sinä hetkenä kun joudutaan kunnolla kontaktiin, niin yleensä radiot hiljenevät ja monesti joutuu RJ:nä tivaamaan sitä tietoa partioilta että missä nyt mennään. Monesti jää uupumaan kontaktin suunta ja etäisyys ja millä partiolla on havainto. Samoin myös oman ryhmän tappiot selvitetään yleensä vasta jälkikäteen. Tottakai tulen alla ei aina ensimmäisenä mielessä on, että pitäisi jotain ilmoittaa johonkin suuntaan, mutta monesti se olisi ryhmän kannalta paljon parempaa, että kontaktista ilmoitetaan ennen kuin itse alkaa ampumaan. Toinen ääripää on sitten se, että kontakissa oleva partio hoitaa kaiken liikenteensä ryhmäverkossa tai antaa ylipitkän kuvauksen kontakista ja sen laadusta jolloin koko muu ryhmä ei enää pystyy koordinoimaan omaa toimintansa tehokkaasti.
Haen myös sitä, että oikeasti ryhmän kannalta tärkeä tieto tulisi RJ:lle. Jos jatkuvasti tulee "liikettä north", "liikettä south" ilmoituksia niin RJ:llä aika nopeasti hajoaa tilannekuvaa jos koko ajan selvittelee havaintojen laatua. RJ:n kannalta olisi myös paljon parempaa, että jos tosiaan liikettä on havaittu, että ensin yritetään muutaman sekunnin verran selvittää omin tai partion resursein, että pitikö tuolla olla omia ja voiko sitä esim. kiikareilla vahvistaa? Jos sitten tosiaan vieläkin on fiilis, että liikehavainnosta voi olla uhka ryhmälle niin silloin sen tiedon tulee välittää RJ:lle. Toinen esimerkki on, että esim. "savua northi:issa" tiedolla ei RJ tee vielä mitään, korkeintaan vain kuormittuu entisestään. Tosin tiedolla "vihollinen vetäytyy northin savuissa" taas auttaa RJ:tä muodostamaan tilannekuvaa. Pienestä kiinni, mutta iso ero RJ:n kannalta.
"Vihollisen paras ase on oma krh" - Acidizer
Re: Johtamiskuviot...
...usein tämä tiedon jakamisen puute johtuu siitä, ettei ryhmyrit muista lähettää tilanneraporttejaan saatika sitten joukkueenjohtaja semmoisia tajua pyytää. Itselläni tietyntasoinen tiedon puutteen ja informaatio massan tasapaino, jossa ryhmässä on vain RJ+TL rooleilla lyhyet ja JJ kutsuu ja pakottaa ryhmät kertomaan toisilleen sijaitejaan.=FU= J0ntt1_F1N wrote:Itse huomannut monta kertaa tyyliksi sen, että RJ unohtaa jakaa tietoa alaspäin ryhmälle ja tästä seuraa epäselvyyttä mm. omien sijainnista eli heikentää tilannekuvaa. Kun RJ sitten kupsahtaa, on loppuryhmä aika hukassa aluksi, ellei ryhmän varajaohtajalla ole ollut pitkää kokoajan kuuntelulla.
Tiedän, siinä viestissä on kirjoitusvirheitä! Mitäs sitten!?
Re: Johtamiskuviot...
Noni, tiesin nähneeni vastaavaa threadia jossain, mut en sit osannut hakea. Voidaan jatkaa keskustelua sillä puolella.
"Vihollisen paras ase on oma krh" - Acidizer
Re: Johtaminen
Radioista puheenollen = suosittelen että RJt jatkossa käskee radion käytön vain johtajien välille, pois lukien hätätilanteet
Tämä koska:
A. Katso jonen kohta 5
B. Radiot ei enään ole itsestään selvyys, kommunikoinnin painotus puheeseen helpottaa sitä järkytystä kun kaikilla ei olekkaan radioita.
Tämä koska:
A. Katso jonen kohta 5
B. Radiot ei enään ole itsestään selvyys, kommunikoinnin painotus puheeseen helpottaa sitä järkytystä kun kaikilla ei olekkaan radioita.