Minäpä vähän raportoin: Meikä oli keltaisella osapuolella eli Pirkanmaan kunniaa puolustamassa ja ensimmäistä kertaa tämmöisessä isossa pelissä. Mäkelän piti tulla myös muttei sitten päässytkään. Oma rooli oli RJ, ryhmässä 1+7. Saavuin peleihin lauantai-aamuna, ilmoittautuminen oli sen verran ruuhkautunut että pelin aloitusta myöhäistettiin noin 45 min.
Peleissä oli siis kaksi isoa osapuolta, pienempi "indfor", siviileitä sekä YK. Molemmilla isoilla osapuolilla oli myös omia ajoneuvoja käytössä. Tosi hauskana lisänä pelissä oli aito BMP 1 joka aina vaihtoi puolta riippuen siitä, kuka omisti sen resurssipisteen. Vaikka kaikilla osapuolilla oli omat tehtävänsä/tavoitteensa, niin käytännössä kaksi isoa osapuolta taisteli pelialueen ja resurssipisteiden hallinnasta ja muut koittivat selviytyä sodan kaaoksen keskellä.
Omalla kohdalla peli oli sitä, että käveltiin kilometri tai pari joukkueen mukana puolustamaan erinäisiä risteyksiä tai resurssipisteitä, joihin vihollinen parin tunnin jälkeen hyökkäsi. Jos sattui kuolemaan, edessä oli marssi takaisin lähimpään respapisteeseen (joka valitettavan usein oli oma tukikohta johtuen siitä että vihulainen omisti muut pisteet
). Respaamisen jälkeen uusi marssi oman joukon luo ja homma uusiksi. Lääkintämiehiä pelissä oli, muttei ihan joka ryhmässä. Sain kyllä frägejäkin jokusen, ei tarvitse omaa KDR:ää hävetä
. Välillä sitten vahdittiin tukikohtaa, pysäyteltiin ajoneuvoja kulunvalvontapisteellä ja suoritettiin ruumiintarkastuksia siviileille. Yölläkin tuli temppuiltua vihollisen tiedustelupartioita vastaan. Pelit huipentuivat sunnuntaina siihen että saatiin "helikopterikuljetus" defendereillä vihollisen kylkeen, jossa myös otettiin erä YK:n joukkoja vastaan. Kontaktien jälkeen matka jatkui tukikohtaan purkamaan telttoja.
Yleistilanteesta minulla ei hirveän hyvää kuvaa ole, tiedonkulku pelin tapahtumista oli huonoa. Käsitykseni kuitenkin valitettavasti on, että punaiset antoivat meille keltaisille enemmän tai vähemmän selkään ja hallitsivat suurinta osaa pelialueesta koko ajan. Punikit saivat esim. räjäytettyä sissi-iskulla meidän HQ:n ja heti sen jälkeen ajettua mekanisoidut osansa meidän baseen asti. Kuulin myös kauhutarinoita siitä, kuinka me keltaiset ammuimme siviileitä täynnä olleen auton ja lavastimme sen sitten näyttämään onnettomuudelta YK:n tarkastajia varten.
Loppupäätelmä: Tosi mukava kokemus, ensi vuonna uudestaan isommalla porukalla
Mukana ainakin minä, Joni[KRKI] ja kaiken karvainen Cortez.
