Ensiksi täytyy tietysti kiittää tapahtuman järjestäjiä ja tehtävien tekijöitä. Suuri kiitos myös komppanian ylimmälle johdolle suunnitelmien luomisesta ja rohkeasta vastuun ottamisesta. On aina kivaa olla mukana näin isoissa, organisoiduissa peleissä.
***
Ensimmäisessä tehtävässä olin C10 eli mekanisoidun joukkueemme johtaja. Koska tehtävästä ei ole saatu vielä toimivaa replayta, seuraava teksti on vain tämänhetkinen käsitykseni tehtävän kulusta. Tehtävässä toimimme suunnitelman mukaisesti antaen tulitukea komppanian kahdelle moottoroidulle joukkueelle. Tästä johtuen JV-ryhmillämme oli runsaasti aikaa pohtia elämän arvoituksia samalla kun he tarkkailivat maastoa ja suojasivat vaunuja. Komppanian suorittama vihollisen hämäys oli hyvä idea, mutta valitettavasti vihollinen liikkui sen verran suojassa ettemme pystyneet heihin vaikuttamaan.
Toisella tavoitteellamme vaunut pääsivät tulittamaan vihollista runsaasti, vaikka se pysyikin hyvin piilossa tähystykseltä. Jalkaväellekin löytyi tekemistä vihollisen koukkujen torjumisessa, josta selvittiin ilman yhtään tappiota (pois lukien peruuttavan vaunun alle jääneet taistelijat?). Vihollisen tarkka SPG- tuli kuitenkin osui vaunuihimme pari kertaa, mistä selvittiin sopivan pitkän ajan vieneellä korjausoperaatiolla. Kohdealueen lopullinen tulivalmistelu tehtiin siis vain yhden vaunun toimesta, joka kuitenkin ampui kaikki HE-kutinsa aiheuttaen huhujen mukaan melkoiset tappiot vihulaisille. Bravo kuitenkin tuhoutui kohteelle, ilmeisesti vihollisen vastahyökkäykseen suunnasta johon oma joukkueemme ei voinut vaikuttaa. Tehtävää oli pelattu jo pitkä tovi, joten yritimme vielä rynnäköidä kohteelle missä jalkaväki pääsikin lopulta kunnon tulitaisteluun. Konetykit ja kiväärit lauloivat kiivaasti, kunnes tehtävä päättyi BLUFORin otettua laskennallisesti liikaa tappioita.
Kuten olikin jo puhetta, myös meidän joukkueemme jalkaväki meinasi välillä kasaantua RJ:n ympärille johtuen STHUD:in poissaolosta ja myös yleisestä tylsyydestä kontaktin puuttuessa. Kiitokset joukkueen johto-osalle aktiivisesta toiminnasta. Vaunumiehistö toimi informaatioähkyyn nähden mielestäni hyvin ja jalkaväkiryhmät pitivät ansiokkaasti joukkueen ehjänä viimeiseen kontaktiin saakka. Joukkueelle kyllä tuli runsaasti ilmoituksia vihollisen jalkaväestä ja SPG-teknikaaleista sekä sisäisesti että muilta toimijoilta, mutta niitä ei joko itse nähty, ei ehditty vaikuttaa tai vaikutettiin samalla johonkin muuhun kohteeseen. En halunnut myöskään hajauttaa joukkueen vaunuja kauaksi toisistaan koska tahdoin niiden pystyvän tukemaan ja suojaamaan toisiaan vihollisen vastahyökkäykseltä. Suojaus onnistui, mutta hajauttamalla oltaisiin tosiaan saatu useampia suuntia josta vaikuttaa viholliseen ja mahdollisesti parempi lopputulos.
***
Toisessa tehtävässä joukkueemme vaihtui Bravoksi ja aloitimme taistelun suoraan kohteelta komppanian päällikön lupauksen mukaisesti. Vihollisen liike ja päähyökkäyssuunta havaittiin aikaisessa vaiheessa, jonka pohjalta vastatoimintamme alkoi. Itse luikin heti ensimmäisen kontaktin jälkeen kohteen sisälle kätkettyyn luolaan, jossa onnistuneesti piileskelin koko lopputehtävän ajan Maestron kanssa. Joukkueemme aiheutti viholliselle raskaita tappioita tuhoutuen itse kiihkeissä taisteluissa lopulta lähes täydellisesti. Komppanian tasolla saatiin kommunikaatiota pidettyä yllä Kilon tuhoutumisen jälkeenkin ja yleinen tilannekuva oli koko ajan tiedossa. Tehtävä päättyi siihen, että Alfa- ja Bravo-joukkueiden rippeiden puolustaessa urhoollisesti itse kohdetta, Charlie-joukkueen vastahyökkäys sai ammuttua vihollisen niin huonoon kuntoon, etteivät he enää olisi voineet kohdetta vallata.
Toisen tehtävän replaysta näkyy, että olimme itseasiassa koko ajan niskan päällä ja ennen viimeisiä hetkiä meillä oli jopa kaksinkertainen ylivoima viholliseen nähden. Lopun sissisodasta selvisimme nipin napin voittajina. Erittäin suuri kiitos kaikille taistelijoille ja onnittelut historiallisesta voitosta Tushinoa vastaan